Kuningatar Kristiina Helsingille 1639

"Me Kristiina, Jumalan armosta Ruotsin, Göötan ja Vendien valittu kuningatar ja Suomen perintöruhtinatar, Viron ja Karjalan herttuatar, Inkerinmaan Neiti, teemme tiettäväksi, koska olemme suunnitelleet ja päättäneet, Jumalan kaikkein korkeimman kunniaksi, samoin kuin myös Suomen suuriruhtinaskunnassamme olevien maallisten seurakuntien ja kaupunkien lisäämiseksi, antaa perustaa ja rakentaa uuden kauppa-, meri- ja tapulikaupungin sille paikalle, missä Södernäsin niemeke nyt sijaitsee, puolen peninkulman päässä Helsingistä. Sen ohessa on tietoomme tullut, että kuuluu olevan useita, jotka haluaisivat asettua sinne alkaakseen rakentaa tuota kaupunkia, jos vain määrätyt kaupungin erioikeudet, vapaudet ja etuudet olisivat heille vakuutetut. Niin sen vuoksi olemme Me, edistääksemme sitäkin paremmin tätä terveellistä ja alamaisillemme hyödyllistä yritystä, jo heti alussa tahtoneet pitää huolta heistä ja suoda heille seuraavat erioikeudet ja vapaudet.

Ensimmäiseksi: Me annamme kaikille, jotka mainitulle paikalle asettuvat ja sinne jäävät asumaan, vallan ja luvan tästä päivästä lähtien nauttia ja käyttää Ruotsin Kaupunkilakia, valita sen mukaisesti pormestarin ja neuvosmiehet, niin myös tarpeen mukaan asettaa muita virkoja samoin kuin kaikissa esiintyvissä asioissa kosketellun kaupunkilain mukaan tutkia, tuomita ja panna käytäntöön, käydä kauppaa ja asioida keskenään ja muiden kaupunkien kanssa; kauppaohjesääntöä kuitenkaan missään kohdin loukkaamatta.

Toiseksi: Koska tästälähin, niin kuin on tapana muissa kaupungeissa, teillä annetut tuomiot, välikirjat, valtakirjat, passit ja muut varmistuskirjat pitää vahvistaman kaupungin sinetillä, sen vuoksi annamme Me teille kaupungin sinettinä ja valtamerkkinä käytettäväksi koskessa uivan venheen, jonka yläpuolella on kullattu kruunu sinisellä pohjalla. Edelleen määräämme, että tuota kaupunkia sanottakoon ja nimitettäköön tästedeskin Helsingiksi (Helssingforss).

Kolmanneksi: Koska Me tahdomme, että Vanhan Helsingin kaupungin porvaristo, semminkin ne, jotka tästälähtien aikovat nauttia joitakin tapulikaupungin vapauksia, siirtävät ja muuttavat asuntonsa ja kotipaikkansa tähän uuteen kaupunkiin. Sen vuoksi Me suomme ja myönnämme sille täten laidunmaaksi ja alueeksi ne kaksi kylää, jotka ovat Gumtächt (Kumpula) kuusine taloineen ja Forsby (Koskela) neljine taloineen ynnä tiluksineen Ågelbyssä (Oulunkylä). Samoin Blåbärs holmenin (Mustikkamaa), Höije holmenin (Korkeasaari), Sompe holmenin (Sompasaari) ja Helsingin selän sekä Helsinkiä lähinnä olevan myllyn, jotka kaikki ennen ovat kuuluneet tähän kaupunkiin ja olleet sen omaisuutta.

Neljänneksi: Olkoot kaikki ne, jotka asettuvat sanottuun kaupunkiin ja saavat siellä porvarisoikeudet, kaikkiaan 12 vuotta tästä päivästä lukien kokonaan vapaat ja huojennetut pikkutullista, leivinuuniverosta sekä aksiismaksusta kaikessa mainitussa kaupungissa ja sen oikeudenkäyttöalueella valmistetusta ja poltetusta oluesta ja paloviinasta: samoin myös pääsevät täksi ajaksi vapaaksi merisotilaan pidosta ja tavallisesta kaupunkien verosta sekä muista vakinaisista yhteiskunnallisista rasituksista ja ulosteoista.

Viidenneksi: Olkoon heillä valta, samalla tavoin kuin muilla kauppakaupunkilaisilla ja porvareilla meidän tapulikaupungeissamme Turussa ja Viipurissa, harjoittaa vapaata purjehdusta ja kauppaa niin hyvin kotimaassa kuin ulkomailla oleviin vieraisiin paikkoihin; kuitenkaan loukkaamatta kauppaohjesääntöä taikka muita sääntöjä ja määräyksiä, joita tältä alalta on annettu.

Kuudenneksi: Erikoisesti annamme Me mainitulle Helsigin kaupungillemme erioikeuden seuraaviin vapaamarkkinoihin: ensiksi niihin kaksiin, jotka tähän saakka on ollut tapana panna toimeen vanhassa Helsingissä, toiset Kolmen Kuninkaan juhlapyhänä (loppiaisena), toiset Pyhän Johanneksen päivänä (juhannuksena); sitten tästä huolimatta vierailla ja käydä kauppaa niillä markkinoilla, jotka Porvoon kaupungissa heinäkuun 1 :pnä sekä myös Pyhtään pitäjässä lähellä Pientä Ahvenkoskea Pärttylin päivän tienoissa ovat olleet vapaat ja avoimet Helsingin asukkaille.

Seitsemänneksi: Niin olemme Me myös armollisesti suoneet ja sallineet, että rahasakoista joita siellä mahdollisesti maksettavaksi lankeaa, kaupunki saakoon puolet ja pidättäkööt rahat kirkkojen, koulujen ja muiden kaupungin yleisten rakennusten edistämiseen ja kunnossapitoon.

Kahdeksanneksi: Me myönnämme myös kaupungille sen rakentamiseksi ja parantamiseksi joka kymmenennen pennin kaikista penneistä, mikä kaupungissa lankeaa ja sieltä viedään, niin että kun jollekulle kaupungin ulkopuolella asuvalle lankeaa kaupungissa perinnäksi joko irtainta tai kiinteää, ja hän itse ei halua asua kaupungissa, vaan maalla ja viedä irtainta tavaraa kaupungista, hänen on , sekä irtaimesta että kiinteästä omaisuudesta annettava niin kuin yllä on sanottu, kaupungille joka kymmenes penni, älköönkä hänellä kuitenkaan olko valtaa myydä kenellekään muulle kuin kaupungissa asuvalle, ei taloa, ei maata eikä talonasemaa, jonka hän kaupungissa perinyt on, vaan kaupunki lunastakoon ja pidättäköön sen arviomiesten lausunnon mukaan; Älköön tällä kuitenkaan millään muotoa loukattako erioikeutettujen henkilöiden vapautta ja oikeutta.

Yhdeksänneksi: Olemme me myös armollisimmasti suoneet ja myöntäneet kaupungille ja sen asukkaille tästedes vapautuksen majoituksesta, kestityksestä ja yleisistä kyytimatkoista niin maitse kuin meritse, kuitenkin sillä määräyksellä, että he lain mukaan asettavat majatalonpitäjiä ja tiettyjä ravintoloita, joiden tulee olla velvolliset pitämään luomaan matkustavaisia, antamaan heille majaa sekä ravitsemaan heitä oluella ja ruoalla sekä hankkimaan heille rahaa ja kohtuullista maksua vastaan kyytihevosia, vaunuja ja veneitä sekä kaikkia muita kuljetusvälineitä, joita matkustavaiset saattavat tarvita.

Kymmenenneksi: Koska myös usein tapahtuu, että moniaat asettuvat kaupunkeihin, vannovat niiden porvarisvalan, käyttävät hyväkseen niiden kauppaa ja liikettä, niin kauan kuin vapautta kestää ja sen loputtua muuttavat taasen toisille paikkakunnille, niin sen tähden pitää jokaiselta, joka tahtoo päästä porvariksi, ensin, ennen kuin hänet porvaristoon päästetään ja hyväksytään tiedustella, tahtooko hän jäädä sinne asumaan loppuiäkseen. Jos hän ei halua sitä tehdä, vaan tarjoutuu sen aikaa, kun hän siellä vapausajan päätyttyä tahtoo harjoittaa kauppaa ja liikettä, porvarisoikeutta tekemään ja pitämään, niin älköön sitä häneltä kiellettäkö, kunhan hän vaan vapausajan umpeen kuluttua kuitenkin lain mukaan jää sinne kuudeksi vuodeksi, ennen kuin hän sanoo irti porvarisvalansa.

Yhdenneksitoista: Koska Me myös tahdomme, ettei kukaan kulkeva käsityöläinen saa harjoittaa ja hoitaa ammattiaan lähempänä kuin neljän peninkulman päässä kaupungissa: sen tähden tahdomme Me, että kaikki sellaiset, jotka haluavat harjoittaa ammattiaan rahvaan keskuudessa, asettuvat asumaan kaupunkiin ja tulevat porvareiksi. Jos on joku, joka toimii tätä vastaan, olkoon kaupungilla valta hänet Meidän käskynhaltijamme avulla vangituttaa ja pitää menetettynä kaikki työt, mitä hänen luotaan löydetään, ja olkoon hänen vielä sen lisäksi maksettava sakkoa.

Kahdenneksitoista: Niin tahdomme Me myös näillä kuninkaallisilla erioikeuksilla ottaa ja sulkea kaikki Helsingin kaupungin asukkaat vaimoineen ja lapsineen, tavaroineen ja omaisuuksineen, irtaimine ja kiinteine, niin hyvin kaupungissa kuin sen ulkopuolella. Kuninkaalliseen suojelukseemme, turvaamme ja puolustukseemme kaikkea väkivaltaa ja vääryyttä vastaan, erityisesti lain ja oikeuden edessä. Ja kaiken tämän aiomme vahvistaa täysi-ikäiseksi ja hallitsijaksi tultuamme. Koska Me vastedes pidätämme sydämellämme, että tämä kaupunki huomattavasti vaurastuu ja paisuu, niin tahdomme Me mitä armollisimmin muistaa tarkastaa näitä antamiamme erioikeuksia ja parantaa siitä, jos sen hyväksi katsomme. Kehotamme siksi kaikkia niitä, jotka ovat velvollisia tottelemaan Meitä ja olemaan Meille kuuliaisia ja joiden Meidän käskystämme on toimiminen sekä alallaan oleminen, olemaan nyt sekä vastedes aiheuttamatta estettä, haittaa tai vahinkoa niille, jotka haluavat asettua Helsinkiin asumaan.

Varmemmaksi vakuudeksi on tämä vahvistettu Meidän sinetillämme, joka on alle ripustettu, sekä Meidän sekä Ruotsin valtakunnan asianomaisten holhoojien ja hallituksen allekirjoituksella. Annettu Kiöpingissä, lokakuun 2. p:nä, vuonna 1tuhatkuusisataakolmekymmentä yhdeksän.

Christina L. S.

Gabriel Oxenstierna, Kustaanpoika, Ruotsin valtakunnan drotsi

J. H Wrangel, Valtakunnan marsalkan virassa

Erich Ryning, Valtakunnan amiraalin virassa

Pehr Baneer, Valtakunnan kanslerin virassa

Gabriel Oxenstierna, Mörbyn ja Lindholmin vapaaherra. Ruotsin valtakunnan rahavarainhoitaja"