lauantaina, syyskuuta 30, 2006

Olaus Magnus: Carta Marina (1539)

Kartan lähde: James Ford Bell Library, University of Minnesota. National Geographic on julkaissut saman kartan upeasti skaalautuvana kuvana.

Upsalan viimeisen katolisen piispan Olaus Magnuksen Carta Marinan ilmestyminen vuonna 1539 tarjosi oleellista uutta tietoa Suomesta. Sitä on tutkittu ahkerasti sen jälkeen, kun Oscar Brenner löysi kartan vuonna 1886.

Wikipedian mukaan: "Kartta julkaistiin painoteknisistä syistä yhdeksänä eri lehtenä. Kun kaikki yhdeksän palaa asetetaan oikeaan järjestykseen, syntyy n. 170x125 cm suuruinen karttalehti. Aikoinaan Carta marina olikin maailman toiseksi suurin kartta. Kartan alkuperäisestä ensipainoksesta on säilynyt vain kaksi kappaletta, toinen on Münchenin kuninkaallisessa kirjastossa ja toinen Uppsalan yliopiston kirjastossa. Nämä alkuperäiset painokset ovat värittämättömiä ja vasta myöhempiin on lisätty väritys. Toisesta, vuonna 1572 Roomassa tehdystä painoksesta on säilynyt kymmenen kappaletta, joista yksi on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa."

Maa kuvataan aiempaan tapaan terävänä niemenä, mutta edistystä tapahtui siinä, että Pohjan- ja Suomenlahden mittasuhteet ovat likimain oikeat. Paikannimiä se mainitsee jo yli sata, mutta varsinkin maan sisäosista tiedot ovat vajavaiset.

Helsiga mainitaan Espoan eteläpuolella saman joen varrella, jonka länsipuolella on Noreinia. Rannikolla on linnoitus Rasseborg, sen ohi vievän joen äärellä Viga. Helsigan ohi vievä nimetön joki johtaa järvelle, ja järvisuistossa on paikka nimeltä Kirkiostel (Lohjan Kirkniemi). Espoan pohjoispuolella joki haarautuu Suomenlahteen: matkalla joki levenee ja sen keskellä on nimetön saari. Tämän leventymän länsipuolella on Vames (= Vantaa). Vameksen pohjoispuolella on Hattola ja alueella asuvia nimitetään nimellä Saxsa Gen tilium (Saksan väkeä). Helsigasta itään mennessä ennen Porvoota (Borgå) joen läntisellä puolella on pitäjä nimeltään Cuma (Kymi).

Kartan kuvitus on upea. Suomi on vesistöjen, vuorten ja metsien maa, jonka järvissä elää moninainen joukko kaloja, maaperän ovat vallanneet omituiset eläimet, Narvan lähettyvillä yksittäinen Ruotsin kolmen kruunun lippua kantava ratsusotilas hyökkää meren yli jäätyneen Suomenlahden poikki, ja lahden itärajalla joukko keihäin varustettuja ratsumiehiä suuntaa itään vierellään tykkejä. Vastarannalla heitä vastaan ryntäävät moskovalaisten ratsujoukot nuolin, varsijousin ja keihäin varustautuneina, mutta yksi ratsu miehineen on selvästi pakomatkalla.

Suomenlahden jäällä matkaavat eräänlaiset puusälesukset jalkoihinsa kiinnittäneet lappalaiset, jotka pyytävät riistaa jousella, ja kalastajat saavat mahtavia saaliita hämäläisten järvellä (Lacus Piente = Päijänne). Olavinlinnan viereisessä virrassa ui tummia kaloja, ja myös Viipurin pamaus on kuvattu.

Vaikka Olaus antoi runsaasti uutta tietoa Suomesta, perimmiltään hänen tietonsa tukeutuvat siihen Tacitukselta ja Ptolemaiokselta peräisin olevaan käsitykseen, että pohjolassa vallitsi "ikuinen talvi ja että siellä asui hurja, taikatemppuja harjoittava kansa", joka juopottelee.

Pohjanmaasta Carta Marina piirtää selkeän kuvan: se kuvaa hylkeenpyyntiä Merenkurkun pohjoispuolella, pohjalaisten yhteyttä Pohjanlahden jään yli länteen ja näyttää rakenteilla olevan laivan kera tekstin "Hic fabricatur Naves", "täällä rakennetaan laivoja".

Näkemys suomalaisten taikavoimista ja juovuksissa rellestävistä suomalaisista vakiintui maailmankirjallisuudessa.

Katso myös tietoja muista vanhoista Pohjolaa kuvaavista kartoista ja Karjalasta kertovista vanhoista kartoista.
Olaus Magnus.

4 Comments:

Blogger Valmont said...

Olikohan se vuonna 1529 kun Olaus oli Turussa ja kävi torilla ja kirjoitti muistiin : "kävin torilla ja siellä oli suomalaisia, hämäläisiä ja karjalaisia". Niin että kyllä Olavin tiedot pohjautuivat ihan muuhun kuin Tacitukseen...

7:23 ip.  
Blogger Jari Sedergren said...

Hän kyllä uusinsi vanhoja luuloja suomalaisuudesta juurin antiikin auktoreiden pohjalta.

Nyky-Suomen alueella hän kyllä oli lähinnä Lapissa. Tarinathan kirjoitettiin sitten mukavammissa olosuhteissa Keski-Euroopassa.

On tuo valtava pötkylä tuo "Historia om de nordiska folken", josta olen aikanaan 58 markkaa maksanut. 1100 sivua jumalattoman pientä pränttiä.

Ei siinä paljon Suomesta ole sanottu.

10:19 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Mikä mahtaa olla kartan Mustajärvi (Lacus Niger)? ja onko Valkeajärvi (Lacus Albus) tosiaan Inarinjärvi, kuten jostain olen lukenut?

2:00 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Olen koittanut tutkia tuota Satakunnan aluetta ja koittanut sijoittaa nimiä vanhojen paikkojen kanssa yhteen, siitä huomasin, että seuraava lause aiheuttaa pienen ristiriidan: "..joen läntisellä puolella on pitäjä nimeltään Cuma (Kymi)." Kartassa on siis merkitty paikka nimeltä CMVA mutta en usko sen tarkoitavan Kymiä koska kyseinen paikka CVMA löytyy myös länsirannikolta Huittisten (Hvittis) itäiseltä puolelta.

9:35 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home